5 kysymystä, jotka kasvuyrityksen johdon pitäisi pystyä kysymään tilitoimistoltaan – ja saada niihin suora vastaus
Helmi Mustonen • 17. joulukuuta 2025
Kasvuyrityksen arki ei ole tasaista. Päätöksiä tehdään kiireessä, tiedon täytyy olla tuoretta ja johdon odotukset itse taloushallinnolta kasvavat vuoden jokaisella neljänneksellä. Silloin tilitoimisto ei voi olla pelkkä raporttien tuottaja, vaan kumppani, jonka puoleen voi kääntyä silloin kun kysymys osuu yrityksen ytimeen: kannattavuuteen, kassavirtaan, verotukseen ja omistajan kokonaishyötyyn.
On muutama kysymys, joiden kohdalla jokaisen kasvuyrityksen johdon pitäisi voida luottaa siihen, että talouskumppani osaa vastata napakasti ja ymmärrettävästi – ilman monimutkaisia taulukoita tai tyhjiä korulauseita.
1. “Mitä talousluvut kertovat juuri nyt – ja mitä minun pitäisi tehdä seuraavaksi?”
Kun yritys kasvaa nopeasti, mennyt kuukausi ei enää riitä analyysin pohjaksi. Johdon on ymmärrettävä, missä mennään tällä hetkellä. Hyvä tilitoimisto osaa kääntää luvut toiminnaksi: missä yksikössä kate sakkaa, mihin kassavirta valuu ja mitä tapahtuu, jos myynti hidastuu tai kustannukset nousevat. Kyse ei ole vain raportista, vaan ratkaisusta.
2. “Onko meidän taloushallintomme rakennettu niin, että se skaalautuu kasvun mukana?”
Kun liikevaihto kasvaa, käsin tehtävät prosessit alkavat jarruttaa liiketoimintaa. Johdon pitäisi voida kysyä tilitoimistolta, onko yrityksen laskutus, reskontra ja kirjanpito jo niin automatisoitua, että raportit syntyvät lähes itsestään ja tieto kulkee järjestelmästä toiseen ilman viivettä. Yrityksen ei kuulu käyttää aikaa paperien pyörittelyyn, jos sitä voidaan automatisoida järkevästi.
3. “Mikä on minulle omistajana järkevä tapa nostaa rahaa juuri tänä vuonna?”
Palkan ja osingon oikea suhde riippuu paljon muustakin kuin yksittäisestä tilikaudesta. Hyvä tilitoimisto ei tarjoa yleisratkaisua, vaan laskee vaihtoehdot yrittäjän muista tuloista, yhtiön nettovarallisuudesta ja tulevista investoinneista. Omistaja tarvitsee selkeän vastauksen: paljonko on järkevää nostaa palkkana, paljonko osinkona ja miksi.
4. “Mitä meidän pitäisi tehdä ennen tilikauden loppua, ettei verotuksellisia mahdollisuuksia jää käyttämättä?”
Kasvavat yritykset tekevät helposti sen virheen, että vähennyskelpoisia kuluja tai verottomia etuja jää hyödyntämättä, koska kukaan ei kerro ajoissa, mitä kannattaa tehdä. Tilitoimiston tehtävä on sanoa suoraan, mitä kannattaa hoitaa pois ennen vuoden vaihtumista – mitä hankintoja voi aikaistaa, mitä etuja hyödyntää, ja onko jokin kululuokka jäänyt puutteelliseksi kirjanpidossa.
5. “Jos päätän myydä yrityksen joskus tulevaisuudessa, missä kunnossa taloushallintomme on?”
Moni omistaja yllättyy siitä, kuinka suuri vaikutus taloushallinnon siisteydellä on yrityksen arvoon. Ostajat etsivät riskejä, ja epäjärjestyksessä oleva dokumentaatio näkyy kauppahinnassa välittömästi. Tilitoimiston pitäisi pystyä kertomaan, millä tasolla yrityksen exit-valmius on: ovatko luvut johdonmukaisia, löytyvätkö sopimukset helposti ja onko kassavirta arvioitavissa ilman arvailua.
Lopuksi
Taloushallinto ei saa olla musta laatikko, josta raportteja nostetaan ulos kerran kuukaudessa. Kun kasvuyrityksen johto esittää nämä kysymykset, tilitoimiston pitäisi osata vastata niihin selkeästi, perustellusti ja yrityksen tilannetta ymmärtäen. Silloin taloushallinnosta tulee se työkalu, joka auttaa tekemään päätöksiä nopeammin, ottamaan riskejä hallitusti – ja kasvamaan kannattavammin.
Kasvavassa yrityksessä tieto kulkee monen järjestelmän kautta – on myyntiä, varastonhallintaa, laskutusta, palkanlaskentaa ja kirjanpitoa. Kun nämä järjestelmät eivät puhu samaa kieltä, syntyy helposti tehottomuutta: tietoa siirretään manuaalisesti, virheet lisääntyvät ja raportointi hidastuu. Ratkaisu on järjestelmien integrointi – eli se, että ERP, myynti ja taloushallinto keskustelevat keskenään automaattisesti. Kun tieto liikkuu suoraan ohjelmien välillä, yritys saa reaaliaikaisen näkymän toimintaansa ja vapauttaa henkilöstön aikaa tuottavampaan työhön.
Yrityksen taloushallinnon rooli on muuttunut viime vuosina valtavasti. Siinä missä aiemmin keskityttiin lähinnä kirjanpitoon ja raportointiin, on taloushallinnosta nyt tullut strateginen voimavara, joka tukee yrityksen kasvua ja päätöksentekoa. Hyvin johdettu taloushallinto ei ole vain numeroiden pyörittämistä – se on tapa ymmärtää liiketoimintaa paremmin ja rakentaa vakaata kasvua. Tässä viisi konkreettista tapaa, joilla se tekee sen.
Kasvuyrityksen arki on jatkuvaa tasapainoilua: tavoitteet kasvavat, mutta samalla täytyy pitää huolta siitä, että rahat riittävät jokaiseen vaiheeseen. Tässä kohtaa budjetointi ja kassavirtaennusteet nousevat tärkeimpien työkalujen joukkoon. Ne antavat yritykselle selkeän suunnan ja varmuuden siitä, että kasvu on hallittua – ei sattumanvaraista. Hyvin laadittu budjetti toimii kuin kompassi: se ohjaa päätöksiä, resurssien käyttöä ja investointeja oikeaan suuntaan. Kun kokonaiskuva on kirkas, myös arjen päätökset tukevat pitkäjänteistä kasvua.
Yrityksen taloushallinnon rooli on kasvanut strategiseksi tekijäksi. Viisi konkreettista tapaa, joilla taloushallinto tukee yrityksen kasvua, ovat: Reaaliaikainen talousseuranta. Ajantasainen taloustieto antaa yritysjohdolle mahdollisuuden tehdä nopeat, tietopohjaiset päätökset. Reaaliaikaiset raportit ja mittarit varmistavat, että esimerkiksi yllättävä kustannuspiikki tai myyntipiikki näkyy heti, jolloin yritys voi reagoida välittömästi. Tällainen dynaaminen tilannetieto auttaa ajoittamaan investoinnit optimaalisesti. Ennakoiva suunnittelu ja budjetointi. Hyvin toteutettu budjetointi ja skenaarioanalyysit toimivat kasvuyrityksen suunnitelmallisena kompassina. Ennusteiden avulla varmistetaan, että kasvuinvestoinnit on mitoitettu oikein ja resursseja kohdennetaan strategian mukaisesti. Kasvuyritys pystyy laatimaan budjetit tukemaan pitkän aikavälin tavoitteita, jolloin käytännön päätökset (kuten uusien tuotteiden kehitys tai rekrytoinnit) pohjautuvat taloussuunnitelmiin eikä mututuntumaan. Kassavirran hallinta. Tehokas taloushallinto varmistaa maksuvalmiuden myös kasvuvaiheessa. Huolelliset kassavirtaennusteet estävät tilannetta, jossa yritys “kasvaa itsensä hengiltä” eli kulujen kasvaessa rahat loppuvat. Budjetointi yhdessä kassavirtalaskelmien kanssa antaa varoitusmerkit etukäteen: jos ennusteessa näkyy kassavaje, johto voi hakea rahoitusta tai leikata kuluja ajoissa. Vapautuneet resurssit. Automatisoidut taloushallinnon prosessit vapauttavat henkilöresursseja kasvuhankkeisiin. Sähköisillä järjestelmillä manuaalinen työn määrä vähenee, joten taloushenkilöstö voi keskittyä liiketoiminnan analysointiin ja strategiseen tukeen sen sijaan, että syöttää jatkuvasti lukuja järjestelmiin. Tämä muuttaa talousjohtajan roolia – dataa tulkitsemalla talous voi suositella toimenpiteitä kasvun vauhdittamiseksi. Luotettava data ja uskottavuus. Tarkka ja ajantasainen talousdata rakentaa yrityksen uskottavuutta rahoittajien ja sijoittajien silmissä. Kun talousluvut ovat selkeässä kunnossa, ulkopuoliset rahoittajat näkevät kasvuyrityksen olevan kurssissa. Hyvin hallittu taloushallinto toimii kilpailuetuna: se antaa signaalin, että yritys johtaa kasvua systemaattisesti eikä paniikissa. Nämä esimerkit osoittavat, miten taloushallinto ei ole pelkkä kuluerä, vaan keskeinen tukipilari, joka mahdollistaa suunnitellun ja kestävän kasvun.
Miksi sähköinen taloushallinto säästää aikaa yrityksissä, joiden liikevaihto on 1–5 miljoonaa euroa?
Kun yrityksen liikevaihto kasvaa muutamasta sadasta tuhannesta useaan miljoonaan, myös taloushallinto alkaa viedä yhä enemmän aikaa. Laskuja kertyy, tositteita liikkuu ja raportointia tehdään jatkuvasti. Siinä kohtaa sähköinen taloushallinto ei ole enää “kiva lisä” – se on käytännössä välttämättömyys. Digitaalinen taloushallinto yksinkertaistaa arkea automatisoimalla kaiken sen, mikä ennen vei tunteja käsin tehtynä. Laskut liikkuvat sähköisesti, kirjanpito päivittyy automaattisesti ja raportit syntyvät nappia painamalla. Lopputulos? Vähemmän manuaalista työtä ja enemmän aikaa yrityksen kasvattamiseen.
